Ei kait pitäis puhua politiikkaa, mutta jotenkin vain nyt on tarve sanoa.

Kuten kaikki minut vähänkään tuntevat tietänevät, en ole kovinkaan poliittisesti oikeistolainen. Jos olet kanssani seuraavasta erimieltä, ole vapaasti, mutta voit painua jonnekin muualle nillittämään.

Minua vain niin julmetusti ärsyttää tämä julkinen keskustelu siitä, kuinka lamaa ei saa ruokkia säästämällä.
“Tavallinen ihminen, älä nyt vain rupea jättämään viikottaista hienostokahvilareissua väliin säästääksesi itsellesi, kun se tuhoaa kansantalouden.”

Vaikka tuo periaatteessa totta onkin, niin tässä nyt on muutama pikkuinen seikka, joka unehtuu näitä laman ruokkimisesta varoittelevilta:

1) Jos oma talous tuntuu epävarmalta, niin on parempi säästää, kuin pelastaa kansantaloutta. Valtio selviää kuintenkin aina, yksilö ei välttämättä.
2) Kohtuullisen suuri osa kansasta ei yleensä edes kamalasti säästä, ei vaikka olisi mikä suhdanne. Kun ei ole mistä säästää. Kovin suurella osalla väestöstä menee kaikki tuleva raha suoraan elämiseen. Säästövaraa ei ole.
3) Jos yritysmaailma ei lakkaa säästämästä, niin on kansantalouden kannalta aika yhdentekevää, säästääkö mattimeikäläinen sen vitosen viikossa vai ei. Kukaan silmäätekevistä ei ole ollut vaatimassa yrityksiä luopumaan lomautuksista ja irtisanomisista laman torjumiseksi. Ei edes hallitus, kun valtionyhtiö on laittanut väkeä pihalle. Kun yritys pistää 500-5000 henkeä pihalle, niin millä hitolla nämä työntekijät edes jatkaisivat entisenmallista kulutusta?

Räikeintä tässä on se, että valtion tuottavuusohjelmaa, siis 15000 henkilön irtisanomisohjelmaa, ei edes harkita keskeytettäväksi, valtiontalouden pelastamiseksi ja laman torjumiseksi.
Mikäli yritykset jatkavat säästämistä, ja väestö ei säästä vaan kuluttaa kaikki vähäisetkin varansa, niin hyöty kohdistuu yrityksille ja etenkin niiden omistajille, ei suinkaan kansantaloudelle.

Noh, katsotaan ny, kuinka talouden käy.
Onneksi ite on niin köyhä ja valmiiksi työtön, että ei laskusuhdanteella ole juurikaan mitään merkitystä tämän perheen toimeentulolle. Elleivät nyt keksi täysin romuttaa taloudellisia tukijärjestelmiä.

Näin loppuhuomautuksena:
Alkusyksystä oli puusepän työpaikkoja avoinna jatkuvasti puolenkymmentä.
Nyt edellinen avoin paikka on ollut marraskuun lopulla, ja sekin kaupunginteatterin näyttämömiehen pesti, eli ei ihan kohilleen.
Konepuuseppiä ei lasketa.